rakkaat sukat

Syy miksi haluan tehdä itse vaatteita, asusteita sun muita juttuja on paitsi se että ne ovat kivoja ja uniikkeja, myös se että itse taiten tehty on usein myös hyvin kestävää. Kaivelin vähän kuvia ja ajattelin jakaa huomion rakkaista sukistani.

Vuonna 2010 olen lisännyt kuvan tämmöisistä uunituoreista sukista facebookiin ja kirjoittanut seuraavaa:

"Malli väriyhdistelmien ja kuvioiden osalta itse suunniteltu, varsi menee "ryppyyn" raitojen kohdalta koska ne on tiukempaa ommelta kuin toi tasaisen vihreä."

Tykkään noista väreistä vieläkin ihan hirrrrrveästi. Silloin oli just tullut uudestaan muotiin kaikki melkein-törkeät neonvärit/kirkkaat värit, oranssi, magenta, vihreä, keltainen ja syaani. Sama näkyi 7 veljestä langoissa, en ollut kauheasti tehnyt muistaakseni käsitöitä tähän mennessä. Nämäkin sukat varmaan liian isoilla puikoilla :D

Nämä hirveänvihreät ovat kestäneet mukanani kolme muuttoa, ensin pois kotonta, sitten miehen kanssa yhteen ja toiseen yhteiseen asuntoon. Ovat myös kestäneet lukiosta valmistumisen ja kohta myös ensimmäisen yliopistotutkinnon! Yliopistolla ne ovatkin hyvin palvelleet lähes virallisina taidesukkina. Ne ovat vain niin täydellisen mukavat jalassa, ehkä salaisuus onkin liian löysä malli. Piirtäminen tai maalaaminen ei ole minusta mukavaa kengät jalassa, eikä myöskään sukkasillaan. Villasukat ovat täydelliset siihen. Varpaita ei palele eivätkä varsinaiset sukat likaannu kun välissä on paksusta langasta tehdyt villasukat.

Tässä ovat vihreät tänään vuonna 2015:

'

Sukkaraasut ovat ihan venyneet ja vanuneet, väri haalistunut ja sukat ihan sotkussa joka on tullut studioluokkien lattiasta. Maalia, hiiltä ja lyijykynää. Varret ovat ihan lörpsähtäneet. Silti ne ovat ihan ehjät edelleen, vaikka ovat olleet aktiivisessa käytössä jo 5 vuotta.

Tämän takia teen käsitöitä!

kesän keskeneräiset

Ajattelin jakaa muutamia neuleprojekteja, jotka ovat juuri nyt työn alla. On niitä vielä vaikka mitä muita keskeneräisiä piilotettuna lankalaatikkoon, mutta niistä ei puhuta, hyssss....

Ohje: Naisen virkattu tunika Novita Huurre

Lanka: Novita Huurre kirjava luumu-roosa

Tykästyin uusiin Huurre -lankoihin kun ne tulivat kauppoihin, ja sitten etsin tämän ohjeen. Tunika on hyvin yksinkertainen tehdä, virkataan vinoon kaksi suorakulmion mallista kappaletta ja ommellaan ne yhteen, jättäen tietenkin pääntien ja käsille aukot.

Tämä työ on ollut kesken vaikka kuinka pitkään, koska tekeminen on tylsää ja puuduttavaa yksinkertaisuuden sekä hitauden vuoksi. Neulomaan pystyn vaikka katsoisin tv:tä mutta virkkaamaan en, joten tähän pitää aina panostaa kaikki huomiokyky. Tykkään kuitenkin langan pitkästä liukuväriraportista ihan hirveän paljon. Huurre -langassa on muitakin todella kauniita ja luonnonläheisiä värejä. Lanka itsessään tuntuu kyllä aika halvalta ja muoviselta. 

Pelkään vähän juuri langan laadun vuoksi että lopullinen vaate nukkaantuu kuten Niinalle kävi. Lisäksi epäilyttää se ettei kappaleissa ole mitään vartalonmukaisuutta pään- tai kädenteitä varten, että nouseeko kaulus typerän laatikkomaiseksi tai jotain. Saapa nähdä! Kun jaksaisin vain jatkaa tämän loppuun. Voisin kyllä virkata sitten vähän kivemmasta langasta toisen, jos malli toimii mutta materiaali ei kestä :D Olen sanonut kaikille että teen tästä vaikka tyynynpäällisiä jos ei muuta. 

Ohje: Matrimonio bolero

Lanka: Garnstudio DROPS Lace

Tämä lanka on oikea murheenkryyni - lähinnä siksi etten ole koskaan oikein tehnyt tällaisia hienonhienoja pitsineuleita. Myös siksi että en ENÄÄ IKINÄ tahdo keriä tuollaista 800m vyyhtiä keräksi ilman apuvälineitä. Tuohon pikkuiseen söpöön kerään upposi melkein kaksi tuntia ja ainakin saman verran Downton Abbeyta. 

Ohjekin tuntui olevan ihan kamala. Aloitin ensin puikoilla 4, liian löysää. Siirryin puikkoihin 3,5 - edelleen hyvin löysää ja jotenkin muotopuolista. Aloitin sitten kolmannen ja viimeisen kerran puikoilla 3 ja otin kaikki kerrosmerkit pois, päättäen seurata vain ja ainoastaan kaavaa. Kuin taikaiskusta kaikki toimi. :D

Nyt kun lanka sekä ohje on kesytetty niin en malta odottaa että tämä valmistuu. Nyt se on tuollainen ryppyinen mytty, mutta blokkaamisen pitäisi tehdä rumasta ankasta joutsen. Kyllä minä vielä pitsihuivin tai kaksi tai kolme neulon :--)  

Ohje: Owlie socks

Lanka: Novita 7 veljestä

Ystäväni halusi sukat ja tarjouduin tekemään hänelle sellaiset materiaalikorvausta vastaan. Hän sai itse valita värin ja mallin. Silmukkamäärän puolesta nämä sukat sopisivat varmaan paremmin Novita Nallelle, mutta minulla oli jo sinapinväristä 7 veljestä niin päätin koittaa silläkin uhalla että sukista tulisi lörppänät pyykkipussit. Vaan ei tullutkaan! Runsaat palmikot ja kierretyt silmukat tekevät normaalista käsialastani paljon tiukemman. "Vääränlainen" lanka näkyy kyllä sukan kärjessä, jossa jouduin jättämään yhden pöllöparin pois ja tekemään aika pitkän pätkän nurjaa kahden pikkupalmikon molemmin puolin.  

Nämä todellakin ovat työteliäät sukat hyvässä ja pahassa. Ne näyttävät tosi hauskoilta ja persoonallisilta. Pöllöpalmikko on sopivan monimutkainen. Jatkuvat palmikot, langankierrot ja helmien pujottelu tekevät työstä kuitenkin hyvin hidasta ja aika väsyttävää käsille. 

Päätin varioida mallia jättämällä pöllöt pois kantalapusta ja palaamalla joustinneulevarren kuvioon. Pöllöt kantapäässä tekevät mallista mielestäni liian sekavan ja niiden helmisilmät saattaisivat painaa tai hangata. Tavallinen kantapää taas tekisi sukasta tylsän. Nyt kantapäässä on vähän koristeellisuutta ja joustoa.  

Olen koittanut pitää keskeneräisten töiden määrän rajallisena, mutta aina näitä tupsahtelee lisää. Tavoitteenani on kuitenkin saada ainakin tuo bolero tässä parin viikon sisään ihan käyttökuntoon... sitten saankin vihdoin kerimiskoneeni ja voin alkaa suunnitella seuraavia pitsihirvityksiä!

lanka-unboxing

Unboxing on ilmiö, joka tarkoittaa tuotteiden ottamista laatikoistaan. Usein nämä tuotteet ovat jonkin sortin elektroniikkaa ja tapahtuma videoidaan. Unboxing -videoissa tekijät saattavat arvioida pakkausten ja tuotteiden laatua, tai olla ihan vain innoissaan uudesta hankinnastaan. Tekijät haluavat ehkä jakaa innostuksensa maailmalle.

Vierailin taannoin eräässä lankakaupassa etsimässä jotain ihan muuta, kerrankin niin päin että minulla on mielessä ensin projekti eikä lanka. En löytänyt jotain ihan muuta, vaan löysin korin täynnä paketteja. Paketeissa oli tietenkin lankoja.

Joulu on täällä, keskellä kesää! Nappasin kaksi pakettia.

Sattuipa niin että kaupassa oli kaiketi jonkinsortin tempaus myydä valikoimasta poistuvia lankoja 5-15€ maksavissa yllätyspusseissa. Myyjän mukaan kaikissa paketeissa oli noin 500g lankaa, siten että samaa laatua olisi jotakuinkin kaksi kerää yhdessä paketissa. Kyseinen päivä oli viimeinen jona tarjous oli voimassa. Mikäs sen parempaa! Joku asiaan vihkiytymätön voisi nyrpistellä että hyi miten kallista. Jos miettii että maksaa 5€ puolesta kilosta lankaa, joka koostuu vaikka 8 kerästä, saa käytännössä 7 kerää ilmaiseksi. 50g kerä tai vyyhti yksin voi maksaa laadusta ja materiaalista riippuen 3-10€. Varmaan enemmänkin mutta opiskelijana laitan laput silmille kun tulee yhtään hintavampia tuotteita etten ihan liikaa järkyty. 

Teki mieli kiskoa paketit auki jo bussissa ja kurkkia sisään, mutta halusin dokumentoida tapauksen valokuvin ja tehdä pienen lanka-unboxingin. En osannut yhtään odottaa mitä sieltä löytyy, toivoin vain että sisällä on kivoja lankoja joista saa jotain aikaan ilman että tarvitsee ostaa lisää, ja kivoja värejä. Muutoin saattaisin joutua laittamaan ne kiertoon jollekin.  

Tuumasta toimeen...

Paketti 1

Ekasta paketista paljastui 7 kerää Rowan Savannah -puuvillasekoitelankaa (94% puuvilla, 6% silkkiä). Kaikki taisivat olla eri väriä paitsi nuo kaksi luonnonväristä. Olen monesti hypistellyt tätä lankaa, koska se näyttää aika erikoiselta. Paksuhkoa, hassulla tavalla litteää puuvillalankaa kiertää silkkilankasäikeitä ristiin, tai näin ainakin ajattelen. Värit ovat kivoja ja maanläheisiä. 

Lisäksi putkahti 1 vyyhti nauhalankaa. Minulla ei ole mitään hajua mitä ihmettä teen tuollaisella tai millä sitä pitäisi neuloa tai virkata. Googlekaan ei auttanut. Tämä saattaa mennä kiertoon, en ole järin innostunut materiaalitunnusta tai väristäkään. Painonsa arvosta kultaa se tuntuu olevan, lanka on suomalaista ja maksaisi yksin 12,90€. 

Paketti 2

Paketista kaksi tupsahti kolme kerää savannahia, samoja värejä kuin aikaisemmin. Jee!

Lisäksi Rowan Purelife Revive -kerä, joka on keskellä. Lanka on kierrätysmateriaaleista valmistettu, 36% silkkiä, 36% puuvillaa, 36% rayonia/viskoosia. En ole ihan varma mitä tykkään, tai mitä tuolla teen, mutta se on kivan näköinen lanka. Sormituntumaltaan hieman karhea. 

Regia Boston Sun -puuvillasekoitetta (50% puuvilla, 50% akryyli) sain kaksi kerää. Mahdollisimman ällöissä väreissä. Ehkä noista jotain syntyy... mutta ei tuollaisia rumia hattuja. :D

Sitten sain toisen nauhalankavyyhdin. 

Lopputulema; noh, olen iloinen savannah-langoista. Ehkä teen niistä huiveja tai paidan/topin. Monenkirjavat värit saattavat joko tuottaa hankaluuksia tai upeita kirjoneuleita. Veikkaan ehkä molempia. Ostos ei missään nimessä ollut hukkasijoitus, vaan oli hauskaa yllättyä ja saada lankoja joita ei ehkä muutoin tulisi ostaneeksi ollenkaan - ei ainakaan hetken mielijohteesta. 

Kapteeni koukkuaja

Ohje: ???

Lanka: Novita Kelo & Novita 7 Veljestä kaksinkertaisena

Sain jokunen vuosi sitten ex tempore -lahjaksi eräältä sukulaiselta koukkuamiskoukun ja ohjeen koukuttuihin lapasiin/kintaisiin. Olen nyt tehnyt ainakin 3 paria, yksi vielä tulossa tuolla pussinpohjalla. 

Olen itse käyttänyt Novita Keloa ja kaksinkertaista seiskaveikkaa, ja koukkouamiskoukkua nro 5.  Yhden parin tein pelkästä seiskaveikasta, siitä ei tullut kyllä läheskään niin mukava kuin näistä kelo+7 veljestä -versioista. Neuloksesta (koukuksesta?) tulee hyvin tiivis ja jäykkä. Sen takia näitä pitäisi kutsua jo melkein kintaiksi. Ovat kyllä lämpimät ja kestävät!

Koukkuaminen ei ole enää kovin yleinen käsityömuoto. Sitä opetettiin kouluissa neulomisen ja virkkaamisen tapaan mutta sota-aikaan se jäi pois resurssi- ja materiaalipulan vuoksi. Koukkuamiskoukkuja ei ole kovin helppo löytää eikä niitä kannata edes yrittää etsiä tavan marketeista. Ei niitä ole kaikissa käsityöhön erikokoistuneissa kaupoissakaan. Välineitä kyllä löytää ja voi tilata jos tietää mitä etsii, onpahan Taito Lappi Ry julkaissut myös tiiviin mutta kattavan oppaan nimeltä "Koukkuaminen". 

Olen itsekin huomannut että tämä käsityömuoto herättää kiinnostusta, jos joskus olen ottanut lapaset mukaan julkiseen liikenteeseen, luennoille tai muualle. Kieltämättä tekniikka näyttää kyllä erikoiselta, koska sitä tehdään vähintään kahdella langalla ja ikään kuin molempiin suuntiin. "Eteenpäin" nostetaan toista lankaa puikoille ja "takaapäin" tavallaan virkataan toista lankaa ensimmäisen ympärille, jolloin neulos näyttää siltä kuin se muodostuisi pylväistä ja niiden alla kulkevasta kerroksesta.

Koukkuamisessa on hirveästi erilaisia variaatioita silmukoiden ja tekniikan suhteen, itse olen aika kevytsarjalaisena pysytellyt lähinnä nurja-oikea -variaatioissa joista saa vaikka erilaisia ranneosia lapasiin, kuten kuvista näkyy. 

Tässäpä siis kaikille jotain uutta haluaville uusi taito opeteltavaksi. ;)

Heijastavat ratsastussukat

Ohje: Raitaiset polvisukat

Lanka: Novita 7 veljestä & ohut heijastinlanka

Tästä ohjeesta on kiittäminen Omin pikku kätösin -blogia. Polvisukkaohje tuli tarpeeseen kun mietin pohkeen kavennuksia.

Sukat kuuluvat samaan vuoden 2014 joululahjarumbaan kuin pitsimatot. Sisareni harrastaa ratsastusta, mutta en tarkalleen muista mistä keksin juuri heijastavat polvisukat. Ehkä jonkun vinkistä? Tien varsilla, pimeänä vuodenaikana, ratsastaessa autoilijoita on parasta varoittaa ajoissa - varsinkin jos alla on useampi sata kiloa hevosta joka voi säikähtää ohi ajavaa autoa.

Neuloin valkoisiin raitoihin varressa heijastinlankaa, joka on hyvin ohutta kuten kuvissa näkyy. Huolimatta langan ohuudesta se kyllä heijastaa hyvin. Olin itsekin aika skeptinen mutta testasin salamavalolla ja toimi! Ei ole kyllä yhtään kuvaa tallessa näistä testeistä. Heijastinlangasta yksikseen voi virkata ihan heijastimia. Sitäkin taisin kokeilla, tosin hieman huonoin lopputuloksin.

Nurjalla neulotut raidat jäävät hieman koholle. Ne eivät näin jälkikäteen katsottuna edes ole kovin kauniit, tai kovin hyvä idea, koska nurjat raidat ja oikea neulos niiden välissä vetää sukan vartta kasaan ja "rullalle". Jälkiviisaana laittaisin näihin kuminauhat heti joustinneuleen jälkeen. Aina ei voi voittaa. Valkoinen värikin on hankala käytön kannalta. Voin sanoa että eivät nuo kantalaput ja varvaskiilat enää kovin valkoiselta näytä, mutta onneksi ne ovatkin aina kengissä piilossa. :p

Voin lohduttaa ei-niin-nättien sukkien tuomaa ärsytystä sillä, että nämä menivät suorastaan työsukiksi.

Pitsimatot

Ohje: Pitsimatto M (Molla Mills: Virkkuri)

Lanka: Ontelokude

Viime vuonna päätin tehdä kaikille joululahjat omin käsin. Virkkasin äidilleni ja sisarelleni luonnonvalkoiset pitsimatot, joiden ohje on peräisin Molla Millsin Virkkuri -kirjasta. Matot syntyivät nopeasti ja niistä tuli komeita ja kauniita. Kädet kyllä huusivat hoosiannaa ja välillä oli pakko pitää taukoa siksi että työ oli sormille ja ranteille todella raskasta. 

Samalla ohjeella voisi syntyä esimerkiksi tabletteja tai pöytäliinoja ohuemmista puuvillalangoista. Virkkuri -kirjan muutkin matto-ohjeet ovat minusta mukavia, tasapainoisia ja komeita mutta yksinkertaisia. Matot syntyvät nopeasti paksusta kuteesta ja tuntuvat tukevilta. Itse höyrytin nämä kevyesti koska pitsireuna tahtoi kovasti kääntyä kuprulle ylöspäin. Ehkä matot olisivat myös oienneet käytössä, mutta lopputulos oli höyryttämällä ekstrasiisti. 

Haluaisin samanmoisia myös meille, mutta olen todella huono sisustamaan. En keksi, mihin tällaisen laittaisin. Suunnitelmissa on kyllä virkkailla muovipussimattoja parvekkeen lattialle - tällaista en kehtaisi sinne laittaa likaantumaan. Äitini ei ole kehdannut laittaa omaa mattoansa (vielä) lattialle samasta syystä - koirat sotkisivat sen heti ja makkarin remonttikin on kesken :D  

Ankkulit

Ohje: Duckies 

Lanka: Scachenmeyer Regia Winterdream Color 

Kävi taas niin että lanka tuli ensin, sitten vasta ohje. Törmäsin sattumalta Regian Winterdream -lankoihin kesän kynnyksellä. Ihan sama vaikka tulisi helteet, tätä oli saatava. Olen tykännyt Regian villasekoitelangoista, ne tuntuvat jotenkin pehmeämmiltä kuin esim. 7 veljestä eivätkä ne ole niin jumalattoman paksuja.

Pätkävärjätyille langoille on usein vaikeaa löytää kivoja ohjeita, jotka eivät olisi tylsän tasaisia perussukkia tai liian levottomia muodoiltaan. Tätäkin ohjetta epäilin varmaan puoleenväliin ensimmäistä sukkaa, mutta loppujen lopuksi toistuva pitsi-palmikkokuvio toimi tämän langan kanssa täydellisesti. Sitä oli myös kiva neuloa. Sukista tuli kyllä hieman naftit ohjeen antamalla silmukkamäärällä, olisi ehkä pitänyt luoda vähän enemmän silmukoita.

Winterdream oli kausituote, ja jään kaipaamaan tätä lankaa. Ostamani kerä oli viimeinen laatuaan, eikä samanmoisia ole näkynyt. Siksipä en näistä sukista luovukaan helposti. Sattuipa vielä niinkin että raidat osuivat molemmissa sukissa melkein symmetrisesti!